Pihallamme on ulkojumppapaikka - ei kovin houkutteleva talvella

On sunnutai-ilta ja olo tuntuu ihan uudestisyntyneeltä. Olen nimittäin vihdoin päässyt liikunnan makuun: kävin kuntosalilla virkistäytymässä.  Eikä mikä tahansa kuntosali, se on oikein “terveysklubi”, Alexander Health Club. Se on ainakin kiinalaisittain luksusluokan kuntoiluklubi. Meille luksusta on ainakin sen sijainti, sillä se sijaitsee tuossa asunmiskompleksimme portin ulkopuolella. Eipä voisi parempaa pyytää siis!

Vuosikortti on aika hintava, ainakin täkäläisittäin ja siksikään en ole sitä aiemmin hankkinut. Talven flunssat ovat myös pitkittäneet liikuntaharrastuksen aloittamista. Viime viikolla kuitenkin menin asiaa järjestämään, iso setelitukku taskussa. Tapahtuma oli aika huvittava.

Menin klubille Benjaminin kanssa eräänä aamuna ja pyysin päästä katsomaan paikkoja. Ala-aulan respassa värjöttelevä tyttö ei oikein ymmärtänyt vaan lähetti meidät hissillä yläkertaan. Tulimme pian takaisin ja yritin uudestaan viittoen selitellä. Nyt respasta soitettiin apua ja pian tulikin toinen n uori nainen, joka puhui vähän englantia. Hänen kanssaan kierrettiin kuntosali, joogasali, uimahalli ja pukeutumistilat. Kaikki näytti erittäin harmoniselta, kauniilta ja siistiltä.

Alakerran viihtyisässä oleskelutilassa aloitettiin sitten jäsenkortin järjestelyt. Täkäläisen tavan mukaan listahintoja ei oikeastaan ole ja yleensä kaikesta voidaan neuvotella, joten minua oli neuvottu tinkimään vuosimaksua halvemmaksi. Yhteensä tunnin vietin siellä ja yritin vedota siihen, että (Nikon) koulun opettajille on klubilta tarjottu edullista ryhmähintaa aiemmin, soittelin jo koulun kiinalaisen sihteerinkin tulkiksi, mutta eipä oikein lämmenneet tinkimiselleni. Vähän sain tosin alennusta siitä, että olen viereisen asumiskompleksin asukas. Lisäksi saan tuoda mukanani ystävän 10 kertaa. Lohdutuspalkinnoksi, kai.

Oleskelutilan nurkasta löytyi onneksi leluja ja ainakin kaksi kiinalaista oli koko ajan viihdyttämässä Benjaminia, kun tein sopimusta. Kun sopimus oli kirjoitettu ja rahatukku vaihtanut omistajaa, minun piti vielä mennä pakolliseen “kehonmittaukseen”. Mittaus tehtiin InBody-merkkisellä laitteella, joka näytti lähinnä vaa’alta. Muutaman minuutin kuluttua minulle printattiin kiinankielinen paperi, jossa oli mittauksen tulokset. Tulkinta oli, että oikein hyvä muuten, mutta… hmm… pitäisi muutama kilo pudottaa. Heh, eihän tuo ollut mikään uutinen! Sen nyt näkee jo peiliin katsomalla! Ihmettelin kyllä kovasti, että mitenkäs se kunto sitten on riittävän hyvä, kun liikunta on jäänyt kovin vähiin viimeisen kahdeksan kuukauden aikana. Kuinkahan luotettavana tuollaista mittausta voidaan pitää? Taitaa olla vain suuntaa antava.

Kotona etsin netistä vähän valaistusta ja kyseisen laitteen esittely löytyikin helposti ja ohjeet tulosten tulkintaan. Hyvin pikainen tulkitani on, että tosiaan, laitteen mielestä lihaskuntoni on jopa yli ideaalin kaikilla mittareilla. Erityisesti käsissä lihasmassaa on yli tavoitteen. Lapsen nostelu ja kantaminen on siis kuitenkin pitänyt minua kunnossa! 🙂

Nyt on siis kuitenkin jäsenkortti hankittuna ja sekä uimahalli, että kuntosali testattu ja hyviksi havaittu. Molemmilla kerroilla olen saanut nauttia liikunnasta lähes yksin, varsinkin uiminen tuntui kuin olisi privaattihallissa käynyt. Tänään kuntosalilla oli myös runsaasti tilaa kuntoilla eikä mihinkään tosiaankaan tarvinnut jonotella. Kuntosaliohjaajat kävivät vain aina välillä tarkistamassa, tarvitsinko apua laitteiden käytössä. Kivaa oli ja rentouttavaa!

Ai niin. Kun olin tulossa kotiin torstain uintikeikalta, hupsahdin kuntoklubin edessä paikallisen Friskis&Svettis -jumpan keskelle. Siellä ne naiset tanssahtelivat sekä länsimaisen että kiinalaisen jumsutuksen tahtiin – ulkona!