On niin kuuma, ettei aivoissa tunnu tapahtuvan mitään, eikä siis oikein jaksa mitään kirjoittakaan. Tässä kuitenkin vielä tunnelmia äitienpäivän piknikiltä. Apilat kasvoivat parkkipaikalla, aika samannäköisiä kuin Suomessa, mutta ehkä kaksi kertaa isompia. Niitä poikani halusi kerätä äidille. Mikäs sen kesäisempää! 🙂

Pojastamme on näköjään tulossa ihan kiinalainen, otti sateenvarjopäivänvarjon mukaan kun meni potkimaan palloa aurinkoiselle nurtsille. Taisi se leikkiä myyrääkin, yritti kiivetä varjon sisään matkustamaan. Ulos mentäessä poika usein toteaa: “voi ei, on tosi kuuma” tarkoittaen auringonpaahdetta. Onneksi täältä löytyy isoja puita, jotka varjostavat mukavasti, mm. lähes koko koulumatka pyöräillään puiden varjostamalla pyörätiellä. Kiinalaisethan varjelevat tarkasti ihoaan päivettymiseltä, helteelläkin ajetaan takki päällä, ettei vaalea hipiä menisi piloille. Poikamme vaaleaa ihoa ihaillaan kovasti, itse olen jo ihan liian päivettynyt, vaikka varjoissahan tässä on piileskelty, näillä helteillä!