Naistenpäivän tienoilla maaliskuussa oli meille ulkomaisille Ningbossa asuville naisille järjestetty naistenpäivän retki. Järjestäjinä oli Ningbon ulkomaankauppakamari ja expat-naisten klubi ja retkikohteena oli Xiangshanin kunta reilun tunnin päässä Ningbosta. Muutama bussi lastattiin täyteen erimaalaisia naisia ja kokopäivän ohjelma oli hiukan epämääräinen, joten odotukset eivät olleet korkealla. Varsinkaan kun viimevuotinen vastaava retki oli todella outo: ennakkoon ilmoitettu ohjelma ei pitänyt, ohjelmassa oli lähinnä kummallisia yritysvierailuja toisensa jälkeen eli pönötystä kodinkone- ja vedenpuhdistuslaitteiden vieressä. Kaiken kruunasi ns. ekologinen farmi, jossa oli ohjelmassa surullisia lapsiakrobaatteja ja onnettomia (suom. julmia) eläinesityksiä… kaatosateessa tietysti!
Erikoista kyytiä oli tarjolla Shipun kalasatamassa
Yllätys oli siis sitäkin suurempi ja iloisempi, kun tämänvuotinen retki olikin hyvin järjestetty ja ohjelma oli mielenkiintoista! Yksi hullu yritysvierailu piti tietysti kestää, sillä varmaan kustannettiinkin koko loppureissu. Tällä käynnillä meille esiteltiin kunnianhimoista projektia, jossa rannikolle rakennetaan kokonainen “ekologinen kaupunki”, aivan nollasta lähtien tietysti, keskelle ei mitään. Hyvin epäekologiset lähtökohdat ainakin siis. Hyvin tuttua täällä: johonkin rakennetaan kestävän kehityksen malliratkaisu, jota ylpeinä esitellään ulkomaisille vieraille, (ja siihen saadaan tietysti ulkomaista rahoitustakin) ja muualla maassa voidaankin sitten jatkaa saastuttamista ja roskaamista vanhaan tapaan. Hiukan hihitytti myös esittelyvideo, jossa tuleva kaupunki näytti lähinnä yhdistelmältä Havajia, Ranskan Rivieraa ja Kaliforniaa. Mietimme vaan muutaman opettajakaverin kanssa, että mitenhän ne tuon ilman ja valtameren meinaa puhdistaa ihan muutamassa vuodessa, että maisema saadaan tuolta näyttämään…
Shipun kalasatama. Taivaalle on saatu hiukan kirkkautta kuvankäsittelyn keinoin, niin että vuoretkin näkyy, mutta ruskealle vedelle en voinut mitään…
Parasta retkellämme oli kuitenkin vierailu Shipun kalasatamassa, jossa on kunnostettu vanha katu. Niin kaunista, siistia ja ehjää kokonaisuutta en olekaan täällä vielä nähnyt, ainakaan sellaista, joka olisi aito ja vielä elävä paikka, eikä mikään uusvanha turistirysä. Paikka oli niin kuvauksellinen, että halusin jakaa näitä kuvia kanssanne, näinkin pitkän ajan jälkeen. (Lisätietoja Shipun vanhasta kadusta täältä.)
Alakuvan leidit muuten poseeraavat lehtikuvaajalle (ties kuinka monetta kertaa retken aikana), joten tuskin pahastuvat esiintymistä tässäkään yhteydessä.
Kuvissa vilahtelevat värikkäät kalanmuotoiset paperilyhdyt, solmupunokset kananmunien ymparillä, simpukankotiloista askarreltu riippuva puutarha, koreissa kuivuvat kalat, kauniit perinteiset puuleikkaukset rakennuksissa …
Kapea kuja kulki ylos ja alas kukkulanrinnetta, välillä holvikaarien ali, ja toi mieleeni ihan Etela-Ranskan kukkulakaupungit (les villages perchées). Ihan uusi kokemus Kiinassa! Kujilla oli kaikenlaista pikkuputiikkia ja katumyyjää, mutta rihkama ja krääsäkään ei paassyt pilaamaan tunnelmaa. Oviensuussa ja penkeilla istuskeli vanhoja ihmisiä, jotka ystävällisesti tervehtivät meitä turisteja. Kauniita vanhoja ihmisia, joita olisi tehnyt mieli kuvata. Sain lähinnä otettua tällaisia yleisotoksia, vieraiden ihmisten kuvaaminen on minulle vaikeaa.
Polkypyörat ja ovet on paljon helpompia kuvattavia…
