Katselin juuri kuvia viime kesän Suomen reissulta ja hämmästyin. Ei kai siellä koko ajan ollut kirkkaan sininen taivas ja valkeat pumpulipilvet, heinäkuuhan oli viime vuonna harvinaisen kylmä ja sateinenkin. Sitä ei kyllä huomaa, kun näitä kuvia katselee!
Sinivalkoiset pojat sinivalkoisella torilla
Mutta tuo kirkkaus ja puhtaus, onko se todellista? Olenko tosiaan unohtanut jo, miltä kotikaupungissani näyttää? Täällähän yleisilme on suttuinen ja sumuinen, saasteiden ja jatkuvan kosteuden takia. Sinistäkin taivasta näkyy kyllä joskus, mutta eipä tuollaista kirkkautta löydy edes parhaimpina päivinä. (Vai olikos siinä linssissä sittenkin päällä pyöröpolarisaatiosuodin, joka korostaa taivaan sineä? Shh, ei kerrota kellekään.)
Ilmanlaatua on täällä pystynyt viime syksystä asti paremmin seuraamaan, kun mittaustuloksista tuli painostuksen alla julkisia. Ningbon ilmanlaatu on yleensä ihan kohtuullinen, varsinkin verrattuna esimerkiksi Pekingin ilmanlaatuun, mutta talvella tuulettomana aikana ja tehtaiden posottaessa täysillä mentiin täälläkin huonon puolelle. Se tuntui jo hengityksessä ja päänsärkynä ja koulussa tuntui, että kaikki yskii. En seuraa ilmanlaatua hysteerisesti, sillä sillehän ei mitään voi tehdä, mutta jos alkaa tulla oireita, tarkistan yleensä tilanteen, että tiedän, mistä oireet johtuvat. Eikä pahimpina päivinä tosiaankaan kannata lähteä ulkoilemaan tai ainakaan urheilemaan ulkoilmaan. Sinänsä talot on kyllä rakennettu täällä niin huteriksi, että kun ei sisäilmansuodatinta ole, en tiedä kuinka paljon se sisällä oleminen oikein auttaa…
Kesäinen Helsinkihän se siinä, mutta mikä olikan vuosikymmen?! 😉
Talvella ennen kiinalaista uuttavuotta oli tosiaan tukalaa, epäsuotuisa säätila, tehtaiden kasvaneet päästöt ja liikenne olivat yhdessä vähän liikaa. Kun sitten suurin osa tehtaista sulki ovensa ja ihmiset asettuivat kotiseuduilleen uudenvuodenviettoon, paranikin ilmanlaatu ihan hetkessä. Huonontuakseen taas, kun ilotulitusrakettien sauhu täytti ilman…
Ningbossa huomaa myös yksityisautoilun räjähdysmäisen kasvun; jokin aika sitten meni miljoonan auton raja rikki. Laskeskelin vaan mielessäni, että kuinkahan monta autoa jollain yksityisellä ihmisellä oikein on, kun Ningbon lähialueetkin laskien täällä on noin 5 miljoonaa asukasta, joista suurin osa kuitenkin vielä liian köyhiä omistamaan autoa. Autokantahan on täällä todella nuorta, vanhoja autoja on vain taksit, joita niitäkin uusitaan jatkuvasti. Luksusautoja näkee todella paljon, vaikka tuolla koulun pihassa, jossa äidit ja isät sukkuloivat Porcheillaan. Harva se päivä kuulee myös kuinka joku kaasuttelee menemään Ferrarilla tai jollain muulla urheiluautolla. Tuloerot taitavat olla aika hurjat.
Ruutusieppauskuva ilmanlaatua seuraavasta sovelluksesta.
Ilmanlaatua voi täällä seurata tietokoneelta tai kännykästä sitä varten kehitetyllä sovelluksella, joka ilmoittaa reaaliaikaisesti PM 2.5 arvot käyttäjän valitsemilla mittausasemilla. Ilmanlaatua kuvataan kuusiportaisella asteikolla, joista paras on good ja huonoin hazardous. Meillä yleensä siis pysyy (korkeintaan) tuossa toisella tasolla, eli moderate, talvella oltiin jo tasolla very unhealthy ja jopa hazardous. Näistä PM 2.5 arvoista en sinänsä mitään ymmärrä, tiedän vaan että kyse terveydelle haitallisista pienhiukkasista ja että täällä ne ovat jo terveydelle haitallisella tasolla. Olisi kuitenkin vertailun vuoksi mukava tietää, millä tasolla liikutaan esim. Keski-Euroopassa. Yritin katsella Suomen ilmatieteenlaitoksen sivuilta vastaavia pienhiukkasarvoja, mutta en ole ihan varma osasinko niitä lukea tai onko asteikko ylipäänsä vertauskelpoinen. Jos joku on asiaan perehtynyt, saa mielellään valaista!
