Kesäisten rantakuvien sijaan saattekin sitten talvikuvia Kiinasta. Niin siinä vaan kävi, että tavallista kylmempi talvi saapui tänne Kiinaankin ja saimme nauttia lumen iloista. Päivän. 🙂

Iloitsin lumesta erityisesti Benjaminin takia: poika ei ole kokenut kunnon lunta sen jälkeen kun oli yksivuotias, enkä oikein tiedä, kuinka paljon muistoja tuosta ensimmäisestä talvesta oikein voi olla. Jokatapauksessa olemme joulun aikaan puhuneet paljon lumesta, lukeneet kirjoja ja katselleet kuvia ja joissain piirretyissä filmeissäkin on lunta näkynyt. Niinpä poika tiesi heti, mistä oli kyse: “Sataa lunta! Toosi monta lunta!” Ei auttanut kuin rynnätä ulos lumipalloja heittelemään ja lumiukkoa väsäämään. 

Onneksi löytyi myös serkuilta peritty talvihaalari, joka vielä mahtui päällekin, niin että poika pääsi kunnolla lumeen telmimään. (Joka ei siis näy kuvassa.) Sellaisia vermeitä kun ei täällä pahemmin lapsilla näy. Huvittavaa on seurata, kun vanhemmat kuorivat lapsiaan lukemattomista vaatekerroksista, yhdelläkin pojalla oli kahdet toppavaatteet päällekäin…

Lunta tuprutti ihan koko päivän, niin että lunta todellakin oli ihan kunnolla. Liikenne oli tietenkin aivan tukossa ja pelti arvatenkin kolisi aikalailla. Onneksi ei tarvinnut mihinkään matkustaa, kun ruokakaupatkin ovat nyt kävelyetäisyydellä. Sääliksi kävi kyllä erityisesti riksakuskeja, jotka koittivat tehdä työtään liukkailla kaduilla pyryn keskellä.