Muutama viikko sitten teimme siis matkan Xitangin vesikaupunkiin, tässä tulee niitä aiemmin lupailemiani kuvia. Kaupunki on rakennettu paikalle, jossa kuusi jokea kohtaa toisensa, eli vesi todellakin on oleellinen elementti siellä. Perinteiset, kanavan varteen rakennetut rakennukset ovat säilyneet yllättävän hyvin, osittain kai siksi, että seutu on ollut niin köyhää, ettei ole ollut rahaa korvata rakennuksia moderneimmilla. Nykyään alue on suojeltu Unescon maailmanperintökohde.
Matkustimme Xitangiin Shaghaista käsin, ensin junalla Jiashanin eteläiselle asemalle ja sieltä taksilla perille. Ystävällinen, hyvää englatia puhuva hotellinpitäjä tuli meitä vielä vastaan portille, eipä niitä sukkulaisia kujia pitkin olisi kovin helposti perille löytänytkään. Saavuimme juuri sopivasti ilta-auringon aikaan, jolloin katot hehkuivat maagisesti.
Hotelli – tai oikeastaan majatalo oli kerrassaan viehättävä, kauniit koristeelliset ikkunat aukesivat suoraan kanavalle. Huone oli tosin postimerkin kokoinen ja sänky kiinalaisittainkin hirmuisen kova – Niko päätyi nukkumaan metrin mittaisella sohvalla! Muuten kyllä suosittelisin tuota majataloa kaikille, mutta olisi kai ihan kiva nukkuakin…
Illan hämärtyessä hämmästyimme – tai minä ainakin – alueen baari- ja karaoketarjontaa. En ollut tajunnut, että se olisi myös vilkas yöelämän keskus! Kujilla kävellessä näkyi kaikenlaista kummaa ja kitchiä, kaikenlaista turistikrääsää myytiin joka kulmassa ja mm. kaikilla tytöillä oli (muoviset) kukkaseppeleet päässä. Xitangissa on myös kuvattu ison rahan länsimainen elokuva – Mission impossible 3 – ja niinpä monessa paikassa oli isoja kuvia Tom Cruisesta elokuvan kuvauksissa.
Talojen väliset kujat olivat tosi jänniä, niin kapeita, ettei niillä oikein mahtunut vastaantulijaa ohittamaan. Sähköskootterilla kuitenkin mahtuu aina. Vaikka kujilla olikin putiikkeja ja ravintoloita vieri vieressä, ovat talot edelleen asuinkäytöissä. Pyykit pestään kanavassa ja laitetaan kadulle roikkumaan. Taloista laskeutuu suoraan rappuset veteen, veneellä onkin kätevä liikkua paikasta toiseen. Jos haluaa katsoa, miltä elämä Xitangin kujilla näyttää, Mission impossible elokuvan loppukohtaus antaa aika hyvän kuvan, siinä ei ole pahemmin mitään lavastettu. Turistikojuja ei tosin siinä näy…
Kun ollaan kanavien äärellä, on tietysti siltoja. Mitä erilaisempia rakennelmia löytyy, kuvauksellisia, mutta ei kovin käytännöllisiä tai turvallisia. Nelivuotiaamme oli aika tiukasti käsipuolessa kiinni tai Nikon hartioilla istumassa ja silti välillä vähän hirvitti. Katsokaa nyt vaikka noita kaiteita hiukan tarkemmin, hirmu matalia ja loppuvat yhtäkkiä kesken sillan. Kyllähän siellä turisteille suunnatussa opaslehtisessä varoiteltiinkin ihan englanniksi, että olkaa hyvät älkääkä pudotko humalassa veteen niistä huviveneistä!
