Koulun ekat päivät menossa, taifuunit pyyhkii läheltä ohi ja päivät ovat kosteita ja kuumia. Siinä tämän hetken tunnelmat pähkinänkuoressa. Muita uutisia ja ajatuksia odotellessa tässä vihdoin kuvia keväiseltä retkeltämme Kiinan muurille, Mutianyun pätkälle.

Retki muurille oli ehdottomasti Pekingin minilomamme kohokohtia. Olimme vuokranneet autokyydin hotellilta muurille ja takaisin ja olimme erittäin tyytyväisiä ratkaisuun.  Bussikyytikin olisi löytynyt, mutta muutaman tunnin automatka ihan omassa rauhassa oli aivan täydellinen perheellemme, sillä poikamme nukkui hyvät unet mennen tullen.

Muurilla patikointi  ja portaiden kiipeäminen ylös ja alas oli ihan urheilullinen kokemus, vaikka siihen olimme asiallisesti varustautuneetkin. Hyvät tukevat kengät, lapsi rinkassa, muutama litraa juotavaa ja jotain pikkuevästä mukana sekä auringolta suojaava vaatetus ja hatut. Ja ne kameravarusteet. Mieheni sai täysin ansaittuja ihailevia katseita raahatessaan kantorinkassa 15-kiloista poikaamme ja kameravarusteita ja kivutessaan ylös jyrkkiä portaita. Kipuaminen kannatti, sieltä ylhäältä oli kyllä parhaat näköalatkin!

Tarkkasilmäinen katselija huomaa, että  päinvastoin kuin yleensä, olen jonkin verran käsitellyt kuvia, korostanut taivaan sinisyyttä ja lisännyt kontrastia ja värikylläisyyttä. Tämä oli valttämätöntä, että kuviin sai edes jotain syvyyttä ja eri tasoja. Kuvausolosuhteet eivät olleet mitkään parhaimmat, ilma oli harmaa – saasteista kai – ja kuvani näyttivät pettymyksekseni suttuisilta. Onneksi kaikki ei ole menetetty, vaikka paikan päällä ei olisi jaksanut suhrata suodattimien ja muiden säätöjen kanssa.