Ja taas ollaan matkusteltu: taksilla, metrolla ja ilmajunalla. Koulussa (vrt. lastentarhassa) lapset olivat saaneet kertoa, mitä vanhemmat tekevät tai mitä heidän kanssa tehdään, poikamme oli sanonut että äidin kanssa ajetaan taksilla. Heh, se onkin ihan uusi juttu meidän perheen arjessa, haen pojan aina koulusta taksilla. Aamulla meillä on sinne minibussikuljetus, mutta takaisin ei oikein muuten pääse kuin taksilla.
![BTS eli ilmajuna on loistava tapa nähdä myös kaupunkia](https://i0.wp.com/web-crafting.com/bangkokshocks/wp-content/uploads/2014/08/bts2.jpg?resize=168%2C300)
BTS eli ilmajuna on ehkä kaikkien meidän suosikkiliikenneväline. Sieltä näkee kivasti kaupunkia. Yleensä junissa ei ole edes ollut pahemmin ruuhkaa ja aina on joku antanut pojalle istumapaikan, usein myös vanhemmille.
![Hello bangkok!](https://i0.wp.com/web-crafting.com/bangkokshocks/wp-content/uploads/2014/08/bts.jpg?resize=168%2C300)
Erona Kiinaan (tai siis Shanghain metroon tai Ningbon juna-asemaan) kukaan ei myöskään tunge ei tuupi, vaikka ruuhkaa olisikin junasta ulosmennessä tai sisääntullessa. Kiinassa kun liukuportaille pääsy oli usein henkeäsalpaavaa ryysimistä, kuin karjalauma konsanaan, lasta sai siinä kyllä suojella.
Yli 90-senttisistä lapsista pitää täällä maksaa matkalipun hinta, joten pojallakin on jo oma kortti metroon ja ilmajunaan, jota hän ylpeänä käyttelee. Tämä raideliikenne on täällä varsin uutta, eikä kaikki vielä ihan suju saumattomasti; metrolinja ja ilmajunalinjat linkittyvät kyllä kätevästi toisiinsa, mutta molempiin tarvitaan oma korttinsa, joista menee veloitus kuljetun matkan mukaan. Ei siis mitään kuukausilippuja täällä. Suurin osa paikallisistakin näyttää yhä ostavan kertalippunsa kolikkoautomaatista, sen verran pitkiä jonoja automaateille kertyy.
Raideliikenne on rakennettu halpottamaan massiivisia liikenneruuhkia ja niistä syntyviä ilmansaasteita. Ilmanlaatu on täällä tuntunut olevan huomattavasti parempi kuin Kiinassa. Ruuhkaisten teiden varrella tuntee kuitenkin liikenteen vaikutuksen, eli ei tämä nyt varsinaisen puhdasta ilmaa ole. Kaikki on kuitenkin suhteellista…
Temppeleitä ja alttareita on joka mutkassa, ihan liikenteen seassakin. Tässä Erawan Shrine, jonka temppelitansseja ja tanssijoita voi kätevästi ihailla ohikulkiessaan jalankulkusillalta.
![Erawan shrine ja temppelitanssijat](https://i0.wp.com/web-crafting.com/bangkokshocks/wp-content/uploads/2014/08/erawanshrine.jpg?resize=660%2C371)
Jalankulku on täällä vilkkasti liikennöidyillä paikoilla nostettu ylös, pois autojen seasta. Katetut jalankulkusillat ovatkin varsin käteviä kuumassa ja sateisessa ilmastossa, siellä on mukavasti suojassa auringon paahteelta ja sateelta. Näiden kuvien ottoreissulla tuli vettä kuin saavista kaatamalla.
Liikenne liikkuu täällä monessa kerroksessa: metro maan alla, autot kadulla, jalankulkijat siinä yläpuolella ja ilmajuna ylimpänä. Nikolle tuli mieleen elokuva “the Fifth Element”.
Ostoskeskuksesta toiseen tässäkin oltiin matkalla. Ostoskeskukset ovatkin toinen toistaan hienompia shoppailukeitaita tai -helvettejä, riippuu näkökulmasta.
![Tanssivat suihkulähteet](https://i0.wp.com/web-crafting.com/bangkokshocks/wp-content/uploads/2014/08/dancingfountains.jpg?resize=660%2C371)
Superostoskeskuksista voi löytyä ihan mitä vaan: elokuvateattereita, akvaariomaailmoja – tai vaikka tekojää! Eiköhän mennä vähän viilentymään tuonne!