Chinatown

Tulimme Bangkokiin oikeastaan jo kuukausi sitten. Lähdimme kuitenkin samantien rantalomalle Krabiin, koska tarvitsimme hiukan aikaa rentoutua ja ladata akkuja ennen kuin Nikon työt alkaisivat. Kun palasimme takaisin, oli vain viikonloppu aikaa tehdä asuntoon perushankintoja, jotta arjen saisi jotenkin pyörimään. Aika kului siis ostoskeskuksissa ja marketeissa pyöriessä ja taksilla ajellessa. Bangkokista emme oikein muuta ehtineet nähdäkään. Tuntui hullulta, että olimme kaupungissa, josta meillä ei oikein ollut mitään käsitystä. Kahdestaan tuon nelivuotiaan kanssa kun ei oikein huvittanut lähteä suurkaupunkiin tutustumaan Nikon ollessa töissä.

Yksi viikonloppu meni vielä pakollisen vatsataudin kourissa ja seuraavan viikonlopun koittaessa pitikin rynnätä Ikeaan perustarvikkeita ostamaan. Viime sunnuntaina sitten pääsimme vihdoin vähän kaupunkia katsastamaan ja koska halusimme vaihteeksi kävellä jossain muuallakin kuin ostoskeskuksessa, kohteeksi valikoitui matkaoppaan suosittelemana Chinatown.

Meillä ei siis erityisesti ollut Kiinaan ikävä, päinvastoin… Lapsi kyllä kovasti ihmetteli, että mennäänkö me tosiaan metrolla Chinaan ja tullaan sitten takaisin.

Arkkitehtuuri oli kyllä varsin tutunnäköistä. Ja tosiaan, jalkakäytävillä ja kävelykaduilla mahtui kävelemään.

Kortteli on kuuluisa myyntikojuistaan ja katuruokaa myyvistä tiskeistään. Meille kerrottiin, että tulimme tosi huonoon aikaan, oli kiinalainen juhlapäivä ja moni paikka kiinni. Eikä väkeä juuri nimeksikään. No sehän sopi meille mainiosti.

Kapeilla kujilla myytiin kaikkea mahdollista ja mahdotonta, ruoka-aineita, joista meillä ei ollut harmainta haavistusta. Vihreän teen sentään tunnistimme. No, emmempä me ruokaostoksille sinne olleet tulleetkaan. Kujilla näkyi myös eläimellistä menoa, koirat ja kissat olivat onneksi ystävällisiä.

Uskonnolliseen pyhään kuului tietysti uhraaminen, tässä kohtaa alkoi lentää tuhkaa silmille niin kovasti, että meidän piti kääntyä.

Kadulta löytyi myös minatyyrikaloja minilumpeiden seassa uskentelemassa keraamisessa kulhossa. Onnea ja vaurautta kai nuo kalat symboloivat.

Huvittavaa sinänsä, tuolla kiinalaiskorttelissa näimme sellaista Kiinaa, johon meillä ei ollut kosketusta edellisessä kotikaupungissamme Kiinassa!