Kesäloma loppui, koulu alkoi, arki alkoi! Muuton myötä meillä on arki muuttunut paljon, koulumatkojen suhteen ja kaiken muunkin liikkumisen suhteen. Asumme Sathornin alueella, kaikkialla on jalkakäytävät, metropysäkki on viiden minuutin kävelymatkan päässä ja mikä parasta, vieressä on valtavan iso, vehreä Lumpinipuisto!
![lenkillä](https://i0.wp.com/web-crafting.com/bangkokshocks/wp-content/uploads/2015/08/lenkill%C3%A4.jpg?resize=427%2C1024)
Se on niin lähellä, että siellä voi käydä koko perhe iltaisin koulun jälkeen tai viikonloppuisin aamulla, ja silti on koko päivä aikaa puuhata muuta. Poika potkulaudalla tai pyörällä, me hölkäten tai kävellen perässä. Meillä onkin alkanut uusi, liikunnallisempi jakso elämässä!
Aamuisin ja iltaisin, kun ei ole niin kuuma, puisto on täynnä elämää: on lenkkeilijöitä, kävelijöitä, kuntoilijoita laitteissaan. Aamuisin on aamujumppaajia, taichin harrastajia – joillakin miekat, joillakin viuhkat, joillakin kepit – joogaajia ja paritanssijoita. Iltaisin on puistojumppaa, monen tasoista ja enemmän tai vähemmän ärsyttävällä pölötyksellä. Yksi vanhempi täti istuu aina aamuisin lenkin varrella ja huikkaa minulle kohteliaasti englanniksi: Good morning, good running! Juoksijoiden seassa kävellessä tekee mieli melkein väkisinkin lähteä juoksemaan, vaikka tarkoitus olikin tehdä pitkä kävelylenkki.
![puistossa](https://i0.wp.com/web-crafting.com/bangkokshocks/wp-content/uploads/2015/08/puistossa.jpg?resize=615%2C1024)
Puistossa on aina jotain mielenkiintoista katseltavaa: jättimäiset kalat kanavissa, parimetriset liskot rannoilla – opin juuri eilen, että liskot myös kiipeilevät puihin! – saalista kärkkyvät korpit (vai ovatko nuo sittenkin mustavariksia), kahlailevat jalohaikarat, keskellä juoksureittiä makoilevat kissat… ja sitten on tietysti hehkuva kukkaloisto, kauden kukat näyttävät vaihtuvan nopeaan tahtiin.
Yksi erikoisuus täällä on kuninkaan hymni, joka soitetaan julkisilla paikoilla kuten puistoissa joka päivä klo 8 ja 18. Sitä kuunnellaan paikallaan hiljaa seisten. Puistossa kaikki juoksijat pysähtyvät hymnin ajaksi paikalleen ja jatkavat sitten juoksuaan hymnin loputtua. Ennen hymniä tulee kovaäänisistä aikamerkki, niin ettei hymni mene ohi, vaikka kuuntelisi musiikkia kuulokkeilla.
Aamuseitsemältä tai iltakuudelta ei suinkaan ole viileää, vaan hiki alkaa virrata heti ensiaskeleilla. Päivittäinen liikkuminen näyttää kuitenkin auttavan kuumuuden sietämisessä ja muutenkin kai tähän kosteaan ja kuumaan ilmanalaan alkaa vähitellen vähän tottua. Ihan vähän. Ehkä.